Minä markkinoin itseäni joka paikkaan luovana ja idearikkaana. Luovuus ei ehkä työmarkkinoilla ole se kuumin juttu, mutta ei sitä minusta irtikään saa. Piti ihan pysähtyä pohtimaan, että mitä tämä luovuus oikeastaan tarkoittaa ja tuleeko se mitenkään esiin tohtoriopinnoissa tai artikkelien kirjoittamisessa.

Tiedustelin Googlen Gemini-tekoälyltä, mitä luovuus on ja sieltä vastattiin muun muassa, että luovuus on kykyä tuottaa uusia ja omaperäisiä ajatuksia. Luovuuden keskeisiä piirteitä ovat kyky nähdä asioita uusista näkökulmista, kyky sopeutua muutoksiin, sietää epävarmuutta ja löytää toimivia reittejä yllättäviin haasteisiin. Tämän perusteella voisin kutsua jokaista ihmistä luovaksi. Meillä on jokaisella varmasti erilaisia sekä varsin omaperäisiä ajatuksia ja pääsääntöisesti elämme tietyn muutoksen ja epävarmuuden keskellä koko ajan. Henkilökohtaisesti en pidä epävarmuudesta (rutiini on kaverini), mutta voiko elämää edes elää ilman epävarmuutta. Väitöskirjaa tekevät voivat varmaan todeta, että työ on paikoitellen pelkkää epävarmuutta ja sen sietämistä.

Miten luovuus näkyy omalla väitöskirjamatkallani? Ei ehkä niin paljon kuin olisin aluksi ajatellut. Tämä johtuu siitä, että tutkimuksen tekeminen ei ole (vielä) niin selkärangassa, että olisi kyky perustella erilaisia, muusta poikkeavia ratkaisuja. Artikkeleissa on tietyt ohjeet, joiden mukaan edetään ja teksti on selkeästi oma lajinsa. Menetelmiä ja analyysia ei voi miten tahansa sooloilla ja tuloksetkin tulisi tuoda esille tietyn tavan mukaan. Ehkä artikkelien vertaisarviointienkin pitäisi olla jonkun luovuuden sietämistä/ymmärtämistä, jotta luovat ratkaisut menisivät läpi. Tietty turvallisuus asuu perinteissä ja tutkimuksellisissa ohjeissa. Hyvä näin tässä hetkessä ja saa nähdä, miten elämässä myöhemmin.

Muuten elämässäni luovuus on näyttäytynyt nimenomaan uuden ideoimisessa. Luokanopettaja minussa ei koskaan ole ymmärtänyt kuvataiteen tuntia, jossa 25 oppilasta maalaa seinälle 25 samanlaista kärpässientä. Kannustan oman ideoimiseen, joka voikin olla haasteellista ja vaatii harjoittelua. Liikennekoulutuksen maailmassa taas pääsin toteuttamaan Suomen ensimmäistä autokoulun verkkokauppaa verkkosivuihin erikoistuneen yrityksen kanssa. Mitään autokoulualan referenssiä ei tuolloin ollut, ja tarve oli ilmeinen työn järkeistämisen vuoksi. Sittemmin sivuja tuli, kuin niitä sieniä sateella. Kehitystyö kuitenkin jäi, kun vaihdoin alaa eivätkä sivut enää vastaa omaa visiotani. Olen kuitenkin tuntenut eläväni sellaisissa töissä, joissa on ollut mahdollisuus keksiä ja kehittää. Muutoin luovuus näkyy vahvemmin vapaa-ajalla ja erityisesti käsitöissä. Ei löydy neuleohjeita tästä huushollista, koska tähänkin liittyy halu keksiä jotain uutta ja sellaista, mikä ei olisi muille tullut mieleenkään. Ehkä myös kyseenalaistaa sitä totuttua.

Huomaan, että kun vallaton luovuus ei näyttele tässä työn vaiheessa suurempaa roolia, tarvitsen sen jostain muusta. Tänä viikonloppuna kaivoin pari vuotta tauolla olleen pölyttyneen neulekassin esille ja ryhdyin edistämään luovaa keskeneräisyyttä. Järjestelmäkamerakin kävi laukkunsa ulkopuolella. Tätä olen kaivannut.

Ystävällisin terveisin

Katri Helena